Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Lapin pohjavesialueiden uusi luokitustyö on käynnistynyt

25.7.2016 by Jarkko Narvanne

Uuden vuonna 2015 voimaan tulleen lain myötä kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne luokiteltaisiin ensimmäisen kerran.

Uudessa luokituksessa pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka 1) tai muiksi vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (luokka 2).

Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus perustuvat sekä pohjavesigeologisiin tekijöihin että pohjavesimuodostuman mahdolliseen vedenhankintakäyttöön. Lisäksi luokitukseen vaikuttavat mahdolliset pohjavedestä riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit. Pohjavesialueet pyritään rajaamaan geologisina kokonaisuuksina.

Työ on aloitettu Etelä-Lapista, jossa on eniten asutusta ja suurempi vedentarve. Alkuvaiheessa työ on pitkälti kartta- ja paikkatietotarkastelua, sekä olemassa olevan tiedon koontia ja läpikäymistä. Kesällä ja syksyllä 2016 luokitustyöhön liittyy myös maastokäyntejä, joiden avulla selvitetään mm. muodostumien geologisia piirteitä ja kartoitetaan pohjavesialueilla sijaitsevia lähteitä sekä niiden lajistoa. Maastossa kuljetaan jalan, eivätkä maastotyöt aiheuta jälkiä ympäristöön. Maastokäyntejä tehdään mm. Rovaniemellä, Kemissä, Keminmaalla, Simossa, Tervolassa, Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa. Luokitustyön edetessä joidenkin pohjavesialueiden vedenhankintaan soveltuvuuden selvittäminen saattaa vaatia pohjavesitutkimuksia, jotka pitävät sisällään esimerkiksi maaperäkairauksia, koepumppauksia ja maatutkaluotauksia. Näistä tutkimuksista tiedotetaan erikseen ja maanomistajiin ollaan myös yhteydessä.

Tavoitteena on käydä läpi kaikki Lapin pohjavesialueet ja selvittää niiden soveltuvuus yhdyskuntien vedenhankintaan. Lapissa luokitustyön pääpaino on luokkaan III kuuluvilla alueilla, joita maakunnassa on yhteensä noin 1800. Nämä alueet tulevat luokitustyön myötä nousemaan luokkiin 1, 2 tai E, tai poistumaan pohjavesirekisteristä, jos ne eivät sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan eikä niillä sijaitse pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä.

Alueiden runsaan lukumäärän vuoksi luokitustyö tulee kestämään muutaman vuoden. Työn edetessä ja tuloksien valmistuessa niistä tiedotetaan kyseistä kuntaa ja alueilla toimijoita. Työn etenemistä voi tulevaisuudessa myös seurata Lapin ELY-keskuksen verkkosivuilta, jossa ylläpidetään listaa pohjavesialueisiin tehdyistä muutoksista.

Aiemman käytännön mukaan pohjavesialueet luokiteltiin niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaan vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Vanha pohjavesialueluokka III tulee poistumaan käytöstä ja uutena otetaan käyttöön luokka E, mikä tarkoittaa, että jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen alueen pohjavedestä.

Uudet pohjavesiluokat:

1  Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Jos alueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E).

2  Muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Jos alueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (2E).

E  Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi onsuoraan riippuvainen.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Vantaanjoen uimavedessä havaittiin bakteereita, tilanne normalisoitui loppuviikosta

Seuraava

Pirkanmaan biojätteet ja puhdistamolietteet hyötykäyttöön lähialueilla

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS