Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suomi tarvitsee strategisen otteen vesiosaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi

16.05.2017 Jarkko Narvanne

Vesivarojen kestävään hallintaan, käyttöön ja puhdistamiseen liittyvien ratkaisujen globaali kysyntä kasvaa nopeasti. Vahvasta vesiosaamisestaan huolimatta Suomi on menettänyt asemiaan globaaleilla markkinoilla. Vesiliiketoimintaa koskevan selvityksen mukaan tarvitaan vahva yhteinen strateginen näkemys ja tahtotila sekä tavoitteisiin mitoitetut resurssit, että suomalainen vesiosaaminen kehittyy ja kansainvälistyy.

Uudet kumppanuus- ja liiketoimintamallit suomalaisen vesiliiketoiminnan edistämisessä – hankkeessa tunnistettiin konkreettisia toimenpiteitä lisätä suomalaisen vesiosaamisen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Vesisektoria on usein tarkasteltu kapeasti vesihuollon näkökulmasta, mutta näkökulmaa on syytä laajentaa.

”Suomalaisen vesialan kiinnostavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta on kuitenkin elintärkeää ymmärtää, että vesiosaaminen voi olla monipuolisesti vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun liittyvää tai sitä tukevaa osaamista”, muistuttaa Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Markus Tuukkanen.

Vesiosaamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi ruokaan, maatalouteen, energiaan, terveyteen tai turvallisuuteen.

”Menestyvät ratkaisut yhdistävät mm. älykästä ja puhdasta teknologiaa, palveluita, tutkimusta, rahoitusta, liiketoimintakehitystä ja konsultointia”, Gaia Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Rinne painottaa.

Suomalaisen vesiosaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen menestystekijät linkittyvät toisiinsa

Kasvavien globaalien vesihaasteiden ja kiristyvän kansainvälisen kilpailun olosuhteissa vesiosaamista ei voi tarkastella erillisenä kansallisena sektorina.

”Myös suomalaisen vesiosaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen menestystekijät ovat erottamattomasti linkittyneet toisiinsa”, Ari Makkonen Funinvest Oy:stä muistuttaa.

Osaamisen kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat välttämättömyyksiä myös kotimaisen infrastruktuurin ylläpidon ja huoltovarmuuden näkökulmasta, ja niitä on tarkasteltava toisiaan tukevana kokonaisuutena.

Parempia julkisia hankintoja, vaikuttavuusinvestointeja ja uusia kumppanuusmalleja

Selvityksessä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä suomalaisen vesiosaamisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Esimerkiksi julkisia innovatiivisia hankintoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja rahoitusalan toimijoita voidaan valjastaa investoimaan vesiratkaisuihin, joiden vaikuttavuus on parempi ja joilla voidaan saavuttaa esimerkiksi terveys-, turvallisuus-, työllisyys-, ilmasto- ja ympäristöhyötyjä.

Selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksille tarvitaan omat hankintaohjeet, jotka tukevat osaamisen kehittämistä, uusien menettelytapojen oppimista ja innovaatiokumppanuuksia. Nykyinen lainsäädäntö luo hyvän pohjan, että julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kansainvälistymistä ja innovaatioita.

”Selvitys vahvistaa näkemystä, että todelliset pullonkaulat löytyvätkin usein muualta kuin lainsäädännöstä”, toteaa hankkeeseen osallistunut Risto Saarinen, Porvoon veden toimitusjohtaja.

Suomen vesisektorilla on hyvät edellytykset hyödyntää vaikuttavuusinvestointeja. Näin voidaan vauhdittaa sekä innovaatioiden markkinoillepääsyä että edistää jo koeteltujen teknologioiden skaalaamista ja vientiä.

”Tämä edellyttää kuitenkin määrätietoista vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä Suomessa kansainvälisiä hyviä käytäntöjä hyödyntäen”, painottaa GreenStream Network Oy:n Mika Sulkinoja.

”Uusien kumppanuusmallien räätälöinti puolestaan varmistaa, että suomalaisen vesiosaamisen keskeinen kilpailukykytekijä – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin saumaton yhteistyö vesialan toimijoiden kesken ja yli sektorirajojen – saadaan täysimääräisesti käyttöön”, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Asta Salmi toteaa.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Gaia Consulting Oy, Funinvest Oy, GreenStream Network Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Finnish Water Forum ja Porvoon vesi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Uudet kumppanuus- ja liiketoimintamallit suomalaisen vesiliiketoiminnan edistämisessä -selvitys

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Kärkihankerahoituksella uusia menetelmiä ravinteiden talteenottoon yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla

Seuraava

Historiasta oppia: Jätevedenpuhdistamot eivät ole saastuttajia

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS