Arktisen meriympäristön suojelu kokosi huippuasiantuntijat Suomeen
Arktisen meriympäristön suojelun huippuasiantuntijat kokoontuivat 21.–22.9.2017 Suomen ympäristökeskukseen keskustelemaan ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman merten happamoitumisen vaikutuksista arktiseen meriluontoon. Työpaja oli osa Arktisen neuvoston mertensuojelutyöryhmän toimintaohjelmaa, ja sen järjestivät Suomi ja Ruotsi.
Arktinen alue vastaa kooltaan Afrikan mannerta, ja asukkaita arktisella alueella on noin 4 miljoonaa. Tässä joukossa on noin 40 alkuperäiskansaa, muun muassa saamelaiset ja inuiitit. Arktinen alue on merkittävä monien lajien olemassaolon ja säilymisen kannalta, mutta alueen käyttöön on myös suuria taloudellisia intressejä esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen, turismin, öljyn- ja kaasuntuotannon sekä merenkulun sektoreilla. Haasteena on, miten eri toimijoiden erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset intressit pystytään tasapainottamaan arktisen alueen herkän meriympäristön suojelun kanssa.
Noin puolet arktisesta merialueesta on Kanadan, Norjan, Venäjän, Tanskan ja USA:n kansallisia aluevesiä, joiden suojelu on näiden rantavaltioiden käsissä. Toinen puoli arktisesta merialueesta on kansainvälisiä vesiä, joiden alueiden ja ekosysteemien suojelusta ei ole sitovaa sopimusta. On kuitenkin tärkeää, että arktista aluetta tarkastellaan mertensuojelussa yhtenä kokonaisuutena. Tässä työssä merellisten suojelualueiden verkosto on tärkeä työkalu. Suojelualueiden lisäksi sopivia työkaluja voivat olla myös erilaisten päästöjen ja meriroskan vähentäminen sekä esimerkiksi kalastuksen säätely.
Merentutkimuksen asiantuntijat paneutuivat Suomen ympäristökeskuksessa järjestetyssä työpajassa arktisen alueen merellisten suojelualueiden tulevaisuuden näkymiin, haasteisiin ja uhkiin. Asiantuntijat rakentavat kokonaiskuvaa siitä, mitä ilmastonmuutoksen sekä sen aiheuttamien meren lämpötilan nousun ja happamoitumisen vaikutuksista arktiseen meriluontoon tällä hetkellä tiedetään. Työpajassa pohdittiin myös sitä, voidaanko suojelualueverkostolla vähentää ilmastonmuutoksen ja happamoitumisen arktiselle ekosysteemille ja sen tuottamille ekosysteemipalveluille aiheuttamia haittoja.
Työpajaan osallistui runsaat 60 merentutkimuksen huippuasiantuntijaa eri maista. Yksi heistä on USA:n sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n professori George Watters, jolla on ollut merkittävä rooli muun muassa maailman suurimman mertensuojelualueen perustamisessa Rossinmerelle Antarktikselle.
Työpajan tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna raporttina, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua arktisella alueella. Vuonna 1996 perustettuun neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Arktisen alueen alkuperäiskansojen järjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön kaikilla tasoilla. Lisäksi Arktisen neuvoston tarkkailijajäseninä on 12 muuta maata, muun muassa Kiina, Intia, Japani ja useita EU:n jäsenmaita.
Pääosa neuvoston työstä tehdään kuudessa työryhmässä. SYKEssä järjestettävä työpaja on osa arktisten merialueiden erityiskysymyksiin keskittyvän työryhmän (Protection of the Arctic Marine Environment Working Group, PAME) toimintaa. PAME-työryhmä työskentelee muun muassa meriliikenteen, mereen kulkeutuvien päästöjen ja merellisten suojelualueiden parissa. Tärkeä osa työryhmän työtä on koota yhteen eri maiden tutkijoiden tieto merellisestä luonnosta ja esimerkiksi siitä, miten eliöt liikkuvat eri merialueiden välillä ja mikä on suojelun tarve alueella
Arktista neuvostoa johtaa kukin jäsenmaa vuorollaan kahden vuoden ajan. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina 2017–2019. Nyt järjestettävä työpaja on osa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
