Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kissakosken luonnonmukainen kalatie toimii erinomaisesti

8.1.2018 by Jarkko Narvanne

Hirvensalmen Kissakosken kalatie on osoittautunut toimivaksi kalaseurannan perusteella. Seurantajakson, 2.5. – 1.11. 2017, aikana voimalaitoksen ohitti kalatien kautta yli 17 000 kalaa ja 10 eri kalalajia.

Alhaalta ylöspäin vaeltaville kaloille kalatie tarjoaa erinomaisen vaelluskäytävän, mutta alavirtaan vaeltaneista kaloista sitä käytti vain 23 kalaa. Tulokset olivat odotettua positiivisemmat kala- ja lajimäärien suhteen. Kalatien kautta kulki mm. siikoja, taimenia, ankeriaita, mateita, haukia, ahvenia ja särkikaloja. Taimenet olivat yhtä lukuun ottamatta merkkaamattomia, luonnonlisääntymisestä peräisin olevia kaloja. Tulokset kertovat Mäntyharjunreitin koskien ja Puulaveden välisestä erittäin uhanalaisten järvitaimenten vaelluksesta ja luontaisesta lisääntymisestä.

– Kissakoskella tehtiin kalaseurantaa nyt ensimmäistä kertaa videokuvauksella. Videokuvausseurannalla saatiin kattava tieto kalatien kulkijoista ja se soveltuu paremmin kalaseurantaan kuin aiemmin käytössä ollut kalalaskuri, kertoo Järvi-Suomen kalatalouspalvelujen kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Alkukesän parhaimpina vuorokausina kalatien kautta kulki yli 2500 kalaa ja yli 500 kalan vuorokausimäärät olivat melko yleisiä. Yleisimpien kalalajien nousuhuippu ajoittui ajankohtaan, jolloin veden lämpötila saavutti alkukesän huippunsa. Särkikaloilla selvin vaellushuippu oli kesäkuun puolivälin jälkeen. Taimenet ja siiat nousivat lähinnä toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana. Sen sijaan esim. ankeriaita havaittiin heinäkuun lopulta lokakuun alkuun asti. Alkukevät ja loppusyksy olivat hiljaisempia kalojen vaelluksen suhteen. Kalojen selvästi yleisin nousuajankohta vuorokauden sisällä oli keskiyön aikaan.

Seuraavan kerran kaloja seurataan taas vuonna 2021.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

Seuraava

Pohjoisten virtavesien pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta tutkittiin

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS