Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uusilla materiaaleilla voidaan puhdistaa valitut haitta-aineet vedestä kustannustehokkaasti

16.04.2018 Jarkko Narvanne

Räätälöidyissä materiaaleissa voidaan hyödyntää ympäristöystävällisiä, edullisia ja paikallisesti saatavia lähdemateriaaleja.

Veden puhdistuksessa on usein tarpeen poistaa vain tietty haitta-aine, mutta perinteisesti käytetyt suodattavat materiaalit eivät osaa erotella aineita toisistaan. Tällöin myös ei-toivotut aineet kuormittavat suodattavaa materiaalia.

Maryam Roza Yazdani, M.Sc. (Eng), tutki vesi- ja ympäristötekniikan väitöskirjassaan uudenlaisia materiaaleja, joilla voidaan puhdistaa vedestä vain tiettyä haitta-ainetta.

Yazdani kehitti uuden adsorbentin, eli haitta-aineita keräävän huokoisen materiaalin, yhdistämällä kolmea vedenpuhdistuksessa käytettyä materiaalia eli nanokokoista titaanioksidia, kitosaanipolymeeria ja maasälpää.

Laboratorio-oloissa tehdyt kokeet osoittivat, että uusi materiaali puhdistaa tehokkaasti arseenia vedestä. Arseeni on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysriski kaivovedessä, johon sitä liukenee maa- ja kallioperästä.

”Valikoivasti suodattavan materiaalin käyttö säästää rahaa ja energiaa, kun suodattavaa materiaalia ei kulu turhaan”, Yazdani sanoo.

Tutkimus luo pohjaa uudenlaisten käyttötarpeen mukaan räätälöitävien materiaalien kehitykselle. Uusissa materiaaleissa voidaan hyödyntää ympäristöystävällisiä, edullisia ja paikallisesti saatavia lähdemateriaaleja sekä teollisuuden sivuvirtoja. Esimerkiksi Yazdanin käyttämää kitosaania saadaan äyriäisten kuorista.

Yazdanin väitöstilaisuus pidettiin 13. huhtikuuta Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa rakennetun ympäristön laitoksella. Väitöskirjan nimi on Engineered adsorptive materials for water remediation: development, characterization, and application. Työn ohjaajana toimi professori Amit Bhatnagar Itä-Suomen yliopistosta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025

Post navigation

Edellinen

Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä Suomen etelärannikolla

Seuraava

Porvoonjoen tilassa merkittävä parannus jätevesien UV-desinfioinnin myötä

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS