Tutkimus ehdottaa ratkaisuja kotimaisen vesiviljelyn kestävään lisäämiseen
Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. Kasvatettu kala on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Kasvun myös ennakoidaan jatkuvan nopeana. Suomen merialueilla tapahtuvan kalantuotannon lisäämiseksi ympäristölupamenettelyjä olisi syytä sujuvoittaa.
Näin todetaan 25.5. julkaistussa Luonnonvarakeskuksen ja Gaia Consulting Oy:n laatimassa selvityksessä.
Kuluttajat kaipaavat kotimaista kalaa kalatiskeihin. Jalostusteollisuus joutuu kuitenkin pääosin turvautumaan tuontikalaan. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kotimaisen kalantuotannon kestävä kasvattaminen.
– Suomessa kalan kasvaneeseen kysyntään on jouduttu vastaamaan kalan tuonnin avulla. Suomen kalatuotteiden kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimialalla on vahva halu kasvuun ja alan ympäristövastuullisuus on esimerkillistä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä alustaa.
Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kasvun edellytyksenä
Tällä hetkellä iso kysymys on, miten merialueiden kalantuotantoa voidaan lisätä. Tuotannon kasvua tarvitaan, mutta sen pitää tapahtua ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja Itämeren ravinnekuormitustavoitteet huomioiden.
Yritykset ovat olleet pidättyväisiä hakemaan uusia ympäristölupia, koska luvan saatavuutta ja myönnetyn luvan suuruutta on ollut vaikea ennakoida. Luonnonvarakeskus on selvittänyt Gaia Consulting Oy:n kanssa vesiviljelyn lupakäytäntöjen ongelmakohtia sekä tuottanut niihin ratkaisuehdotuksia.
– Pilotoimme käytännön tapauksia yhdessä yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Hankkeessa toteutettiin viranomaisten ja hakijan välisiä ennakkoneuvotteluja. Aiheina olivat ison vesiviljelylaitoksen perustaminen Perämerelle, ravinteita kierrättävän itämerirehun käytön edistäminen sekä eteläisen Selkämeren alueen tuotannon laajentaminen, kertoo tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.
Ennakkoneuvottelut ja kaavoitus helpottavat luvitusta
Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi. Perusteelliset etukäteisselvitykset edesauttavat lupien saantia, Setälä kertoo.
Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn sopivia vesialueita. Suunnitelma helpottaa yritysten ja viranomaisten päätöksentekoa. Tutkijat suosittelevat suunnittelun laajentamista kalan jatkokasvatuksesta tuotannon muihin vaiheisiin.
– Tällä hetkellä sijainninohjaussuunnitelma koskee ainoastaan viljelyn kuormittavinta jatkokasvatusvaihetta. Kun myös poikasten kasvatukseen, perkaukseen ja talvisäilytykseen sopivat paikat olisi kartoitettu, kokonaisuuden luvittaminen helpottuisi ja yrittäjiltä säästyisi paljon aikaa, toteaa Setälä.
Hanke suosittelee vesiviljelyn viemistä entistä aktiivisemmin osaksi merialueiden suunnittelua sekä kuntien ja maakuntien kaavoitusta. Lisäksi suositellaan uusien lupamenettelyjen pilotointia. Esimerkiksi laajojen merialueiden omistajat, kuten Metsähallitus tai kunnat, voisivat hakea lupia hallinnoimilleen vesialueille ja vuokrata niitä kasvattajille.
– Näin toiminta ohjautuisi ympäristön ja yhteiskunnan kannalta sopiville alueille ja kasvattajat välttyisivät raskaalta lupaprosessilta. Kasvattajat voisivat keskittyä varsinaiseen osaamiseensa, eli kalan kasvatukseen, Setälä kommentoi.
Meriviljelyn luvituspilotit -selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
