Selvitys: Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi
Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.
”EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita”, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.
Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.
Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:
- nykyinen tilanne jatkuu,
- tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai
- tavoitteista säädetään sitovasti.
Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.
Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?
Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.
Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.
Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti
