Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa pohjaveden pinnat alhaalla
Lounais- , Länsi- ja Keski-Suomessa on aiheellista arvioida veden säästämistarvetta, koska kuivuusjakso jatkuu yhä eivätkä pohjavesivarastot luultavasti ehdi täydentyä ennen talvea. Pohjavedenpinnat ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhaalla.
”Pysyvän talven alkaessa pohjavettä ei enää juurikaan muodostu ja pinnat laskevat yleensä lumen sulamiseen asti, jolloin pohjavesi on matalimmillaan maalis-huhtikuussa” toteaa hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. ”Toiveena on, että kuivuudesta kärsivillä alueilla saisimme vielä vesisateita ja maa routaantuisi myöhään,” Orvomaa jatkaa.
Suuressa osassa maata pohjaveden korkeus on 20–55 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Rannikkoalueilla sekä maan lounais- ja keskiosissa pohjavedet ovat jopa 40–100 cm keskiarvoja alempana pienissä ja keskisuurissa muodostumissa. Suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat yleisesti vielä lähellä keskiarvoja ja alimmillaan 15–35 cm ajankohdan keskiarvoja alempana.
Pohjaveden pinnat saattavat ensi keväänä olla paljon keskimääräistä alemmalla tasolla, jos pysyvä talvinen sää alkaa tänä vuonna aikaisin kuten nyt näyttää todennäköiseltä. Kun maa jäätyy ja sade tulee lumena, pohjavettä ei enää juurikaan muodostu ja pohjaveden pinnat alkavat laskea kulutuksen ja pohjavesivalunnan mukaisesti. Tällöin on aiheellista arvioida veden säästämistarvetta ja laatua, joka voi heikentyä kuivuusjaksojen takia.
Oman kaivon varassa olevien syytä tarkkailla tilannetta talven ajan
Ensi keväänä pohjavesitilanne voi olla heikko erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa. ”Kaivovesi ei välttämättä riitä talven yli, joten kaivonomistajien kannattaa jo nyt tehostaa säännöllistä oman kaivon vesitilanteen ja vedenlaadun tarkkailua”, johtava hydrogeologi Ritva Britschgi SYKEstä kehottaa.
Rengaskaivojen omistajat ja pienten vesiosuuskuntien osakkaat ovat ensimmäisten joukossa alttiina kuivuuden vaikutuksille, koska he saavat vetensä yleensä pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa pinnan vaihtelu on nopeampaa kuin suuremmissa esiintymissä. Esimerkiksi maan lounaisosissa sekä Keski-Suomessa Multian, Saarijärven, Karstulan ja Keiteleen välisellä alueella pohjavesien pinnan korkeus on paikoitellen hyvin alhainen, ja osasta kaivoja vesi on jo loppunut.
Pienillä vesiosuuskunnilla ja kiinteistön omistajilla on suurentunut riski jäädä ilman vettä, koska he eivät ole usein varautuneet kuivuuteen kuten isommat vesihuoltolaitokset.
Alhaiset pohjaveden pinnat saattavat aiheuttaa haasteita myös vesijohtoverkostolle. ”Kun pohjaveden lämpövaikutus puuttuu maaperästä, saattaa routa painua ensi talvena ennätyslukemiin. Tämä voi tuottaa haasteita myös huonosti eristetyille putkistolle”, Orvomaa toteaa.
Ennuste tilanteen kehittymisestä
Viime päivinä merkittävästi kylmentynyt sää jatkuu samankaltaisena pidemmän aikaa. Sateita ei juurikaan tule, lunta on maassa ajankohtaan nähden todella vähän, ja maa saattaa routaantua jo marraskuun lopulla. Pohjaveden pinnankorkeus laskee maalis-huhtikuuhun mennessä keskimäärin 20–40 cm, ja paikoitellen yli puoli metriä.
Vähäsateinen pakkassää pitää myös järvien ja jokien vedenkorkeudet laskussa etenkin Länsi- ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Konneveden ja Vuosjärven vedenkorkeudet ovat lähes ennätyksellisen alhaalla.
Pohjavesitilanteen kehittymistä voi seurata verkossa sivulla
Vesitilanne – pohjaveden korkeus> www.ymparisto.fi/pohjavedenpinnankorkeus
