Ilmaston muuttumisen takia sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja aiheuttavat riskejä vesihuollolle. Esimerkiksi pitkät sateiset jaksot ja rankkasateet voivat huonontaa veden laatua. Suomalaisista vesilaitoksista vain osa on tehnyt varautumissuunnitelman, ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Vain puolet laitoksista on varautunut pitkittyneeseen kuivuuteen tai tulviin.
Tämä käy ilmi Suomen ilmastopaneelin raportista, jonka tekemiseen THL:n asiantuntijat ovat osallistuneet. Hankkeessa selvitettiin, millaisia ongelmia ilmastonmuutos aiheuttaa vesihuollolle ja miten vesilaitokset ovat ongelmiin varautuneet.
Sään ääri-ilmiöt haastavat raakaveden laadun ja vedentuotannon jatkuvuuden
Raportin mukaan vesilaitoksissa ollaan hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta. Vaikka yleisellä tasolla ilmastonmuutosta pidetään uhkana vesiturvallisuudelle, vain harva toimija kokee sen uhkaavan oman laitoksen vesiturvallisuutta.
Vesilaitokset kokevat pystyvänsä vastamaan nykyisin riittävästi säänvaihteluiden aiheuttamiin ongelmiin. Erityisesti sähkökatkoihin on varauduttu hyvin.
Kuitenkin vain osalla laitoksista on varautumissuunnitelmia, ja ilmaston muuttuminen on huomioitu suunnitelmissa harvoin. Joka kolmannessa laitoksessa sää- ja ilmastoriskejä ei ollut tarkasteltu lainkaan.
”Vesilaitokset kokevat pystyvänsä vastaamaan tämän hetkisiin uhkiin hyvin, joten laitokset eivät välttämättä koe ilmastonmuutosta uhkana omalle toiminnalleen. Niin isojen kuin pienten laitosten tulisi kuitenkin pystyä ennakoimaan uhkia”, sanoo hanketta koordinoinut Ilmastopaneelin jäsen, THL:n professori Timo Lanki.
Vesihuoltolaitoksilta edellytetään kattavaa riskienhallintaa ja varautumista poikkeustilanteisiin
Suomessa oli vuosina 1998–2018 yhteensä 97 vesiepidemiaa, joista 75 liittyi raakavesien likaantumiseen. Vaikka epidemioiden kansantaloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan pieni, yksittäiselle kunnalle vaikutukset voivat olla merkittävät.
Vesihuoltolaitosten sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen ovat muun muassa veden laadun monitorointi, vedenkäsittelyn tehostaminen, desinfiointivalmiuden parantaminen, varavoiman saatavuuden lisääminen ja vedenottokaivojen uudelleen sijoittaminen.
Sopeutuminen vaatii investointeja, minkä vuoksi sopeutuminen on vaikeinta pienimmissä vesilaitoksissa, joissa resurssit ovat niukemmat.
”Suomen vesilaitosten vesihuoltotekniikka on korkeatasoista. Erityisesti suurilla ja keskikokoisilla vesilaitoksilla on hyvä tietämys vesiturvallisuuden takaamisesta”, sanoo THL:ssä hankkeen päätutkijana toiminut erikoistutkija Päivi Meriläinen.
Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ja esimerkiksi talviolosuhteiden muuttuminen uhkaavat lisätä vesiepidemioiden riskiä.
”Yleinen vesihuollon tietotaso ilmastonmuutoksen riskeistä ei ole kovin korkealla. Aiheesta ei ole puhuttu tarpeeksi, eikä lisäkoulutusta ole järjestetty. Sopeutumistoimia tarvitaan kaikkialla Suomessa”, Meriläinen sanoo.
Ilmastonmuutos ja vesihuolto -raportin tulokset perustuvat vesihuoltolaitoksille suunnattuun kyselyyn, taloudellisiin analyyseihin sekä kirjallisuuteen.
Ilmastopaneelin tarkoituksena on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Paneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa.
Fakta: Miten sää vaikuttaa vesihuoltoon?
- Veden laatuongelmia aiheuttavat muun muassa tulvat, pitkät sateiset jaksot ja rankkasateet.
- Sähkönsaantiin ja sen kautta veden tuotantoon ja jakeluun haasteita tulee myrskytuulista, ukkosesta ja tulvista.
- Kuivuus voi aiheuttaa ongelmia sekä veden saatavuuteen että laatuun.
- Myös hellejaksot ja routa häiritsevät vedentuotantoa.
Lisätietoja:
Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset
Ilmastopaneelin raportti