Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Millainen riski suolistoperäisistä taudinaiheuttajista koituu vesistöjen käyttäjille?

23.1.2020 by Jarkko Narvanne

Uusilla geenitekniikkaan perustuvilla menetelmillä voidaan entistä tarkemmin kartoittaa, mistä päästölähteistä suolistoperäiset taudinaiheuttajat ovat peräisin ja millaisen riskin ne aiheuttavat vesistöjen käyttäjille.

Olennainen osa tutkimusta on selvittää, kuinka vesistöjen käyttäjiin kohdistuvaa vesivälitteistä infektioriskiä vähennetään.

– Ratkaisuksi kokeillaan muun muassa biohiilen, UV-säteilyä hyödyntävän ledvalotekniikan ja kosteikkojen käyttöä, kertoo projektikoordinattori Josefiina Ruponen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

– Jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla kosteikoilla ja UV-tekniikalla voidaan estää bakteerien ja virusten kulkeutumista vesistöihin. Taudinaiheuttajia tuhoavaa UV-tekniikkaa voidaan käyttää myös vihannespuutarhojen kasteluveden hygienian varmistamiseen. Hankkeessa testataan myös biohiiltä sisältävän suodatuskentän tehokkuutta hevoslaitumelta valuvien vesien sisältämien suolistomikrobien poistoon, Ruponen kertoo.

Suomessa riski sairastua suolistoinfektioon veden hyöty- ja virkistyskäytön seurauksena on suhteellisen pieni. Saastuneen talousveden välityksellä leviäviä vesiepidemioita havaitaan Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuosittain. Haitallisten bakteerien ja virusten leviämisestä, säilyvyydestä ja alkuperästä sekä niihin vaikuttavista ympäristöolosuhteista tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa.

Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia päätyy vesiympäristöön jätevedenpuhdistamoilta tehokkaista poistomenetelmistä huolimatta. Etenkin poikkeustilanteet, kuten rankkasateet tai putkivuodot lisäävät päästöriskiä. Myös asutusten sade- ja sulamisvedet ovat mahdollinen päästölähde, sillä ne sisältävät usein koirien ja lintujen jätöksiä. Bakteereita ja viruksia kulkeutuu vesistöihin lisäksi eläintilojen lannanlevityksen sekä laidunten ja jaloittelutarhojen valumavesien mukana.

”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi” -hanke selvittää haitallisten bakteerien ja virusten päästölähteitä ja kulkeutumista Kanta-Hämeen alueella. Hankkeessa kartoitetaan talous-, uima- ja kasteluvesien saastumisriskejä sekä etsitään keinoja riskien hallintaan. Hämeen liiton rahoittama hanke pohjautuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukeen. Päätoteuttajana hankkeessa on Helsingin yliopiston Lammin biologisen asema. Mukana ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hanke ajoittuu välille 1.8.2019-31.5.2021.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Haussa ansiokas talous- tai jätevesien puhdistaja

Seuraava

Marko Keskinen vesitalouden professoriksi Aalto-yliopistoon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS