HSY tutkii tulevaisuuden vedentuotantoratkaisuja
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on pilotoinut vedentuotannossa innovatiivista ultrasuodatusta, joka toimii nykyistä kemiallista saostusta nopeammin ja tehokkaammin.
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle suunnitellaan parhaillaan laitosmittakaavan koelinjaa, joka voidaan tulevaisuudessa liittää osaksi nykyistä vedentuotantoprosessia.
Pitkäkosken kapasiteetinnostohankkeen valmistuttua HSY:n vedenpuhdistuslaitosten kapasiteettia ei voida enää kasvattaa nykyisiä puhdistusprosesseja tehostamalla. Pääkaupunkiseudun kasvuennusteet viittaavat maltillista, mutta kasvavaa vedenkäyttöä asukasmäärän noustessa tulevina vuosikymmeninä.
”Tuotantokapasiteettimme riittää kyllä kattamaan alueen kulutustarpeen pitkälle tulevaisuuteen. Riittävällä varakapasiteetilla parannamme vesihuollon toimintavarmuutta mahdollisissa tuotannon häiriötilanteissa ja sen lisääminen tulee väistämättä jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Haemme tulevaisuuden tarpeisiimme ensisijaisesti ratkaisuja, joissa voimme hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa laitosinfraa”, kertoo HSY:n osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto.
”Tulevaisuuden tavoitteena on myös pienentää vedenkäsittelyn ympäristöjalanjälkeä ja parantaa puhdistusprosessin koko elinkaaren aikaista resurssitehokkuutta. Testaamamme ultrasuodatus vaikuttaa jatkoselvitysten arvoiselta vaihtoehdolta”, hän jatkaa.
Vastaavanlaisia tarpeita on tunnistettu myös muissa vesihuoltolaitoksissa. Hankkeessa onkin ollut yhteistyökumppaneina Porvoon vesi ja Tampereen Vesi. Sitä on rahoittanut myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.
Tehty pilotointi antoi tietoa suodatuskalvoista ja saostuskemikaaleista
Pilot-laitteistolla kokeiltiin neljän erilaisen upotettavan ultrasuodatuskalvon toimivuutta kemiallisesti saostetun veden puhdistamisessa. Saostuskemikaalilla pintaveteen liuennut luonnon orgaaninen aines saadaan kiinnittymään suuremmiksi hiutaleiksi, jotka voidaan erottaa vedestä ultrasuodatuksella. Suodatuskalvojen huokoskoko on alle 0,1 µm ja se kykenee siivilöimään saostumien lisäksi vedestä myös esimerkiksi bakteerit ja osan viruksista.
Suodatuskalvojen lisäksi pilot-vaiheessa käytettiin viittä eri saostuskemikaalia. Kaksi saostuskemikaalia oli rautapohjaisia, kun taas kolmen saostuskemikaalin toiminta perustui alumiiniin. Nykyisellään vedenpuhdistus on riippuvainen yhdestä saostuskemikaalista, joten kokeiluilla pyrittiin parantamaan vedenpuhdistuksen huoltovarmuutta.
”Kokeissa havaittiin, että saostuskemikaalin valinnalla on suuri merkitys suodatuskalvon toiminnalle, sillä rautapohjaisilla kemikaaleilla saostetut hiutaleet tukkivat suodatuskalvon nopeasti ja näin heikensivät suorituskykyä. Alumiinipohjaisilla saostuskemikaaleilla suodatuskalvot säilyttivät toimintakykynsä paremmin”, kertoo projekti-insinööri Panu Laurell.
Koejaksot toteutettiin HSY:n Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella vuosina 2019-2020.
