Millaisia vaikutuksia energiamarkkinoiden tilanteella on vesihuoltolaitosten toimintaan?

Polttonesteiden ja sähkön markkinahintojen nousu on ollut kuluneen syksyn puheenaiheita. Esimerkiksi koko maata koskevaa yleistä sähköpulaa pidetään yhtenä tulevan talven uhkakuvana, ja eri organisaatioita ja kansalaisia on kehotettu varautumaan. Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin sähkökatkoksiin ja kuinka veden kuluttajien tulisi ottaa epävarma tilanne huomioon?

Kansainvälinen poliittinen tilanne sekä Euroopassa tehdyt energiapoliittiset päätökset ovat johtaneet epävakaaseen tilanteeseen monilla raaka-ainemarkkinoilla ja myös eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Tilanne on kehittynyt monissa maissa siihen pisteeseen, että energiaa säännöstellään kohtuullisen saatavuuden varmistamiseksi talvella. Myös Suomessa on mahdollista, että otetaan käyttöön suunnitelmallisia ns. kiertäviä sähkökatkoja siinä tilanteessa, että sähköä ei riitä kaikille kuluttajille.

Vesihuoltolaitokset ylläpitävät yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja siten poikkeustilanteisiin varautuminen tulee rutiininomaisesti kuulua niiden tehtäviin. Vesitalous-lehti kysyi vesihuoltolaitoksilta, miten energian hintojen nousu ja mahdollinen sähköpula on vaikuttanut ja mahdollisesti jatkossa vaikuttaa niiden toimintaan.

Energiaomavaraisuuteen on investoitu

Vastauksia antaneilla vesihuoltolaitoksilla suorien energiakustannusten osuus kokonaiskustannuksista vaihteli 5 ja 10 prosentin välillä. Jo toteutuneiden korkeampien hintojen perusteella tämä johtaa muutaman prosentin korotuspaineeseen veden hinnassa ensi vuonna. Kaikissa haastatelluissa vesihuoltolaitoksissa oli kuitenkin jo aiemmin tehty investointeja energian säästämiseksi ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi, joten tilanne on monilta osin valoisampi kuin monet pelkäävät.

Esimerkiksi Joensuussa hyödynnetään lämmön talteenoton ratkaisuja, biokaasua ja aurinkosähkön tuotantoa.

”Suurimmassa energiankäyttökohteessamme Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla on lämmön talteenottoratkaisuilla ja biokaasun käytön hyödyntämisellä päästy noin 70 prosentin omavaraisuuteen lämmön- ja sähköntuotannossa. Aurinkosähkön tuotantoon on vuonna 2020 toteutettu 140 kWp aurinkosähkövoimala, jonka kokemusten perusteella laadittiin laaja aurinkoenergiaselvitys. Selvityksen perusteella on lähdetty toteuttamaan aurinkoenergiaratkaisuja yhteensä 16 eri kohteeseen”, kertoo Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen.

Talousvettä tulee, käyttäjiä informoitava

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin siten, että vedenkäsittelyssä ja talousveden pumppauksessa on käytössä varavoimaa, jonka avulla talousveden toimitus on varmistettu mahdollisten sähkökatkojen ajan. Lisäksi vesitorneista tuleva vesi virtaa painovoimaisesti kiinteistöihin, joten vedenjakelu toimii jonkin aikaa myös kokonaan ilman sähköä, niin kauan kuin vesitornin säiliössä riittää vettä. Yhtenä keinona parantaa huoltovarmuutta onkin vesitornien pitäminen normaalia täydempänä ympäri vuorokauden.

Sen sijaan jätevesien pumppaamisessa varavoimakoneita ei ole kaikilla pumppaamoilla, joten häiriötilanteissa on mahdollista, että viemäriverkostossa tapahtuu ylivuotoja. Ylivuotojen estämiseksi jäteveden muodostumista tulisikin minimoida, ja tärkeäksi tehtäväksi muodostuu asiakkaille viestiminen ja toimintaohjeiden antaminen poikkeustilanteissa.

Yhteistyötä viestinnässä

Vesilaitosyhdistys on antanut ohjeita vesihuoltolaitosten viestintään sähköpulan sattuessa (www.vvy.fi) ja monet vesihuoltolaitokset ovat jo antaneet ohjeita ja ennakkovaroituksia asiakkailleen.

Esimerkiksi Tampereen Vesi on antanut yksityiskohtaista tietoa eri järjestelmien toiminnasta sähkökatkoissa ja siitä, kuinka asiakkaan tulisi toimia vedenkäytössään sähkökatkojen aikana.

”Tampereella on järjestetty kaupungin eri organisaatioiden kesken yhteistyötä poikkeustilanteiden varalta. Perustettiin ns. energianyrkki, jossa mm. Tampereen kaupungin, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, Tampereen Veden ja Tampereen Sähkölaitoksen sekä useiden muiden tahojen edustajat tapaavat ja keskustelevat säännöllisesti, seuraavat aktiivisesti energiamarkkinoiden kehittymistä sekä koordinoivat mahdollisia toimenpiteitä, jos tarve vaatii. Kehitteillä on myös kaupungin organisaatioiden yhteinen verkkosivu, johon ajankohtaiset tiedotteet kootaan. Poikkeustilanteessa voidaan myös lähettää tekstiviestejä suoraan asiakkaiden puhelimiin”, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela.

Tietolaatikko: Ohjeita veden käyttäjille sähkökatkoksen sattuessa

(lähde: Vesilaitosyhdistys, www.vvy.fi)

• Pidä osana kotivaraa juomavettä sekä puhtaita kanistereita ja ämpäreitä veden säilytykseen
• Vältä veden käyttöä sähkökatkon aikana, jotta jätevedet eivät pääse tulvimaan
• Seuraa vesihuoltolaitoksen tiedotuskanavia mahdollisissa vesihuollon häiriötilanteissa
• Estä tulviminen, legionellan kasvu ja vesimittarin jäätyminen kiinteistöllä