Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Työ Siuntionjoen ja Itämeren hyväksi etenee puro purolta – kosteikot ja kaksitasouomat auttavat niin luontoa kuin maanviljelijääkin

16.01.2025 Jarkko Narvanne

Siuntioon on valmistunut uusia kaksitasouomia ja kosteikko. Kynnarbäckenin kaksitasouoma ja kosteikko sekä Bölebäckenin kaksitasouoma vähentävät peltojen tulvimista ja vesistöjä rehevöittävien ravinteiden päätymistä Siuntionjoen vesistöön ja sitä myöten Itämereen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry jatkaa Siuntionjoen alueella tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa vesiensuojelun ja tulvien ehkäisyn parantamiseksi.

Kynnarbäcken-puro laskee Tjusträskiin, joka on toiseksi viimeinen järvi Siuntionjoen vesistössä ennen merta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on selvittänyt järveen eri uomista tulevan kuormituksen määrää ja suunnittelee vesiensuojelutoimia sen mukaan. Työ on aloitettu Kynnarbäckeniltä, koska siellä on haasteena maataloutta haittaava ja vesistökuormitusta lisäävä tulviminen. Tulvista on koitunut haittaa myös tienkäyttäjille ja teiden kunnossapidolle. 

LUVY on yhteistyössä alueen maanomistajan, maanviljelijöiden ja tiehoitokunnan kanssa suunnitellut ja toteuttanut tulvasuojelua edistävän kaksitasouomarakenteen Kynnarbäckenin puroon ja vesiensuojelua edistävän kosteikkorakenteen Kynnärträsk-järven rantaan. Samalla tulvavesistä kärsinyttä Kynnarintietä parannettiin ja siltarumpu vaihdettiin, joten maatalouden ja vesiensuojelun lisäksi hyötyjiä ovat tienkäyttäjät. Työt valmistuivat syyskuussa 2024.  

Kaksitasouomassa on tulvatasanne, jolla vesi pääsee runsaan virtaaman aikoina nousemaan ja virtaaman hidastuminen uomassa vähentää uomaeroosiota. Kynnarbäckenillä uoman kaivuusta tullut maa nostettiin korottamaan viereistä peltoa.  

”Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja yhteistyöhön LUVYn kanssa. Kaikki meni jopa paljon paremmin kuin odotettiin ja muutkin alueen maanomistajat ovat kiitelleet lopputulosta,” kehuu maanomistaja Kirsi Pesonen. 

Etelämpänä Bölebäcken laskee Vikträskiin, Siuntionjoen viimeiseen järveen ennen merta. Kunnostuksessa osin umpeenkasvanut maatalousuoma muutettiin kaksitasouomaksi kahden kilometrin matkalta. Uomaan tehtiin tulvatasanne, jotta vesi ei nousisi enää pelloille. Kaksitasouoman kaivuusta syntyneet maat käytettiin viereisten peltojen korottamiseen. 

Ihminen on muuttanut aikojen saatossa voimakkaasti veden luontaista kulkua Bölebäckenin alueella, kuten muillakin pitkään asutuilla ja maatalouskäytössä olleilla alueilla. Kun uomia on perattu ja suoristettu, sekä luontaisia veden viivähtämisalueita on otettu peltokäyttöön, vesi virtaa luonnollista tahtia nopeammin valuma-alueen latvaosista kohti alajuoksua, missä tilanne näkyy tulvaongelmina. Bölebäckenin kaksitasouoman päätavoitteena on vesienhallinnan parantaminen eli erityisesti tulvimisen vähentäminen ympäröivillä pelloilla. Samalla myös vesistökuormitus vähenee. 

“Upeaa nähdä miten kuntien välinen pitkäjänteinen yhteistyö rahoittajina tuottaa tulosta. Yhdessä saamme enemmän aikaan ja ympäristö kiittää,” sanoo Siuntion kunnan ympäristöpäällikkö Lotta Juusti. 

Sekä Kynnarbäckenissä että Bölebäckenissä vesistökuormituksen vähentämis- ja vesienhallintatoimia on tarkoitus jatkaa vesistöjen yläjuoksulla. Mikäli olet maanomistaja alueella ja kiinnostuit kunnostuksista, otathan yhteyttä Annika Söderholm-Emasiin (yhteystiedot alla). Vesiensuojelutoimet ovat aina täysin vapaaehtoisia maanomistajille. LUVY tekee kosteikkoja ja kaksitasouomia hankerahoituksella, eikä maanomistajalle tule kuluja kunnostuksen toteuttamisesta. Toimenpiteet sovitetaan yhteen alueen muiden tarpeiden kanssa, jolloin saadaan usein kustannushyötyä. 

Katso video kaivuumaiden kalkituksesta Bölebäckenin uuden kaksitasouoman viereisellä pellolla LUVYn Facebook-sivulta tai Instagramista. 

Kynnarbäckenin kosteikko ja kaksitasouoma tehtiin LUVYn Lumme-hankkeessa ja Bölebäckenin kaksitasouma taas oli osa VALUME II -hankkeen töitä.  

 

Lisätietoja: 

Anu Suonpää-Espinola
hankepäällikkö
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
044 745 7197

Annika Söderholm-Emas
asiantuntija, maatalouden vesiensuojelu
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019

VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025. 

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Fosforiasetuksen lantapoikkeukselle jatkoaikaa – pysyvän poikkeuksen valmistelu jatkuu

Seuraava

Ehdota ansiokasta vesihuoltototekoa palkittavaksi

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS