Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Meriajokaspohjia suojeluun sekä Espoossa että Sipoossa

22.09.2025 Jarkko Narvanne

Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt päätökset uusista suojelualueista Espoon Pentalan saaren edustalla ja Kaunissaaren pohjoisrannalla Sipoossa.

Molemmat kohteet ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä meriajokaspohjia. Vuonna 2023 voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa uutena tulivat vedenalaiset luontotyypit meriajokaspohjat ja suojaisat näkinpartaispohjat. Meriajokas on Itämeren avainlaji. Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa monille kaloille ja muille lajeille kuten kotiloille ja äyriäisille. Meriajokkaat sitovat itseensä ravinteita vedestä ja vähentävät veden sameutta. Lisäksi meriajokasniityt toimivat myös hiilinieluna.

Kaunissaaren pohjoisrannan meriajokaspohjan rajaus käsittää noin 8,5 hehtaarin kokoisen, syvyydeltään 1–4 metriä syvän alueen.

Pentalan Diksandin meriajokaspohja rajaus käsittää noin 1,68 hehtaarin kokoisen, syvyydeltään 1–4 metriä syvän alueen, joka ulottuu Diksandin hiekkarannasta itään noin 250 metriä.

Luontotyypin säilyminen vaatii päätöksessä määriteltyjä rajoja. Luonnonsuojelulain 64 §:n nojalla suojellun luontotyypin hävittäminen tai heikentämien on kielletty. Suojelutoimenpiteet on päätetty tehdä, sillä muun muassa seuraavat toimet voivat johtaa suojellun luontotyypin häviämiseen tai heikentymiseen:

  • kaikenlainen veden virtausta muuttava rakentaminen;
  • maa-aineksen ottaminen tai merenpohjan kaivaminen ja vahingoittaminen;
  • luontaisen kasvillisuuden poistaminen tai vahingoittaminen;
  • ankkurointi.

Uiminen ja kahlaaminen ovat sallittua.

Kummankin päätetyn suolelualueen rajaus perustuu Metsähallituksen luontopalveluiden tekemiin lajikartoituksiin sekä satelliittikuvapohjaiseen syvyysmalliin.

 

(Kuva: Meriajokaspohja. Mats Westerbom, VELMU)

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Vesitalous 4/2025 Haitalliset aineet on ilmestynyt

Seuraava

Kutsu luennoimaan Vesihuolto 2026

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS