Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Rajavesistöille suomalais-venäläinen riskienhallintaohjelma

24.4.2014 by Jarkko Narvanne

Suomen ja Venäjän rajavesistöille valmistellaan yhteistä riskienhallintaohjelmaa tulva- ja kuivuuskausien varalta. Maat pitivät yhteisen tulvaseminaarin Imatralla 15.4.2014. Komission asiantuntijatyöryhmät kokoontuivat samassa yhteydessä 14.–16.4.2014.

Rajavesistöyhteistyötä Suomen ja Venäjän kesken on harjoitettu jo viisikymmentä vuotta. Maiden välinen rajavesistösopimus allekirjoitettiin 24.4.1964. Tärkeimpänä yhteistyöelimenä on yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio, joka kokoontuu vuosittain. Komission alaisuudessa toimivat vesivarojen kokonaiskäytön työryhmä ja vesiensuojelutyöryhmä, jotka nyt kokoontuvat Imatralla.

Rajavesistöyhteistyö on kestänyt erilaiset suhdanteet ja kummankin valtion kohdalle tulleet suuret muutokset. Yhteistyö maiden välillä on hyvin käytännönläheistä. Vuosien varrella maat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja vesistöjen tasapuoliseen käyttöön, suojeluun ja kalakantojen hoitoon. Esimerkkinä työn tuloksista on tulva- ja kuivuustilanteista aiheutuvien haittojen ja vahinkojen vähentäminen molemmissa maissa Saimaan ja Vuoksen yhteisen juoksutussäännön avulla.

Molemmissa maissa yhteistyö nähdään kansainvälisestikin erinomaisena esimerkkinä yhteisestä rajavesistöjen hoidosta. Sopimuksen täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia on hyödynnetty kansainvälisen vesioikeuden laatimisessa kuten myös mallina muidenkin maiden kahdenvälisen rajavesistöyhteistyön suunnittelussa. Yhteistyössä ovat mukana hallinnon edustajien ja erityisalojen asiantuntijoiden lisäksi myös sidosryhmät ja toiminnanharjoittajat.

Yhteisiä rajavesistöjä mailla on 19, joista merkittävimmät ovat Vuoksen ja Paatsjoen vesistöt. Yhteistyö kattaa vesitalouden kaikki alat: vesivoiman, vesistön säännöstelyn, rakentamisen, vesiensuojelun, vesiliikenteen ja kalatalouden. Viime vuosina työtä on suunnattu tulva- ja kuivuusriskien hallintaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksien arviointiin sekä vesienhoitoon. Vaelluskalakantojen palauttamiseksi rajavesistöihin on meneillään useita yhteisiä yhteistyöhankkeita.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Helsingin talousvesi hyvälaatuista

Seuraava

Asukaskysely Lappeenrannan jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS