Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) raportin mukaan vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin on mahdollista, mutta se edellyttää biologisten ongelmien ratkomisen lisäksi yhä enemmän yhteisiä tavoitteita ja ratkaisuja. Tulevaisuuden haasteena on jatkaa eri osapuolten välistä vuoropuhelua ja kehittää sitä selvästi avoimempaan suuntaan.
Raportti kokoaa yhteen RKTL:n Rakennettujen jokien tutkimusohjelman ensimmäisen kolmevuotisjakson tutkimukset. Tulokset osoittavat, että vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin on mahdollista, mutta se edellyttää erilaisia tukitoimia. Lähtökohtana ovat voimalaitospatojen ohi sekä ylä- että alavirtaan toimivat vaellusväylät. Toimiakseen ne tarvitsevat riittävästi vettä ja voimalaitospatojen yläpuolelle leimautuneet kalakannat. Kotiutuksen alkuvaiheessa tarvitaan myös kalojen istutuksia ja siirtoja patojen yli sekä kalastuksen säätelyä.
Varsinaisten kotiuttamistoimien rinnalla on otettava huomioon jokien energiantuotannosta sekä maa-, metsä- ja turvetaloudesta aiheutuvat haittavaikutukset jokiluontoon. Osa haitoista on pysyviä ja vain osaan vesistöistä voidaan vaikuttaa kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä. Nämä reunaehdot on ymmärrettävä, jotta kalakantojen tilaa voidaan yhteistyössä edistää.
Tutkimusohjelman vaelluskalahankkeissa sovellettiin monitavoitearviointia eri sidosryhmien tavoitteiden jäsentämiseen ja eri vaihtoehtojen vuorovaikutteiseen arviointiin. Näin onnistuttiin tunnistamaan osapuolten keskeisiä näkemyseroja ja löytämään yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Tällaisten arviointityökalujen käyttö ja kehittäminen nähdään jatkossakin tarpeellisena.
Rakennettujen jokien tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2011 ja kestää vuoteen 2016. Sen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista tietoa kansallisen kalatiestrategian toteuttamiseksi ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää viranomaisilta, toiminnanharjoittajilta ja sidosryhmiltä nykyistä selvemmin ja avoimemmin omista tavoitteista joustamista ja sovitteluratkaisujen hakemista. Tähän liittyen ohjelman loppukaudella painotetaan biologisten ongelmien selvittämisen rinnalla aiempaa enemmän ympäristötalouden, juridiikan ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia.