Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uusi saostusmenetelmä vähentää vesistökuormitusta

09.12.2014 Jarkko Narvanne

Saloy Oy:n kehittämällä menetelmällä voidaan maatalouspurojen liukoinen fosfori ottaa talteen lähes sataprosenttisesti ja kokonaisfosforikin 80-prosenttisesti. Saostettu ravinnepitoinen liete voidaan kierrättää lannoitteeksi.
Fosforin talteenotto parantaa vesistöjen laatua, sillä fosfori on sinilevien ravintoa. Koska fosfori on uusiutumaton luonnonvara, sen kierrättäminen on tärkeää.

Saloy Oy:n saostuslaitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa. Huoltoon riittää yksinkertainen traktorikalusto, erikoiskoneita ei tarvita. Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran, pari kuukaudessa.
Saostuksen lopputuloksena syntyvän lietesakka voidaan palauttaa kasvualustaksi pelloille. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön suorittamissa ohran kasvukokeissa saatiin erittäin lupaavia tuloksia kerätyn lietteen kierrätyksestä takaisin lannoitteeksi.

Saloy Oy:n päästösieppari sitoo valumavesien orgaanista ainesta (humusta) ja fosforia rautasulfaatilla. Tilantarpeeltaan pieni, maapohjaiseen laskeutusaltaaseen yhdistettävä pystylaskeutusputkisto edistää kemikaalin sekoittumista, vähentää kiintoainetta ja toimii samalla päästösiepparin saostaman lietteen laskeutusaltaana.

Päästösieppari tarvitsee aina yhteyteensä laskeutusaltaan, missä lietesakka ehtii laskeutua pohjaan ajoittain pois kerättäväksi. Laskeutusaltaan syvyys on noin 2,5 metriä. Maapohja on vesieristetty  muovikalvolla. Vesi tuodaan laskeutusaltaaseen patentoidulla pystylaskeutusputkistolla, jossa vesi virtaa nopeasti alas-ylös-alas. Lietesakka kerätään laskeutusaltaan pohjalta aggregaatilla toimivalla
uppopumpulla.

– Keinot vesien puhdistamiseksi ja fosforin kierrättämiseksi ovat nyt olemassa, tarvitaan enää tahtoa niiden toteuttamiseksi, Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen totesi menetelmää esitelleessä  tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Paistorasva kuuluu roskikseen

Seuraava

Väitöstutkimus: makeutusaineita ja fluoriyhdisteitä päätyy jätevesissä vesistöihin

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS