Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Venäjä haluaa lykätä alusjätevesikieltoa

11.12.2014 Jarkko Narvanne

Itämeren käyttäminen risteilyalusten ja matkustajalaivojen jätevesien kaatopaikkana on jatkumassa. Venäjä ehdotti ainoana maana lykkäystä niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon elien päättyneessä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa.

Alusjätevesikiellosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. Jo vuonna 1980 HELCOMin jäsenmaat julistivat risteilyalusten jätevesien vastaanottamisen olevan äärimmäisen tärkeää.

Lokakuussa 2010 kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki HELCOM-maiden aloitteesta alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta jo vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. IMO:n päätöksen täytäntöönpanoa on kuitenkin ehditty lykätä jo kertaalleen. Venäjän ajaman uuden lykkäyksen takia asia päätyi HELCOMin kokouksessa jatkovalmisteluun, jonka on ilmoitettu kestävän 31.1.2015 saakka.

”Aiemmin päätös on lykkääntynyt, sillä osa Itämeren rantavaltioista ei ole ollut valmiita raportoimaan satamiensa kapasiteetin riittävyydestä risteilyalusten jätevesien vastaanottamiseen. Uusi käänne on siinä mielessä erikoinen, että Venäjä ilmoitti sen satamien vastaanottokapasiteetin olevan riittävä. Tästä huolimatta Venäjä ei suostunut siihen, että asiasta raportoitaisiin yhteisesti IMO:lle, koska se johtaisi automaattisesti jätevesikiellon voimaantuloon”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen toteaa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon
    HSY aloittaa etäluettavien vesimittarien asennukset syksyllä 2026
    Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä
    KEMIAN HYVÄKSI -palkinto yliopisto-opettaja, FT Kjell Knapakselle
    Vesi on Suomessa liian halpaa, sanoo ministeriö: maksuihin voi tulla isojakin korotuksia

Post navigation

Edellinen

Pöyry kehitti menetelmän kloorifenolin hajottamiseksi pohjavedestä

Seuraava

Oulua kehotetaan päättämään vedenhankinnan varmistamisesta

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS