Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vesiala muuttuu – digitalisaatio mahdollistaa

11.01.2019 Jarkko Narvanne

Vesivarojen hallinta ja vesipalvelut uudistuvat. Vesiturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä kestävän kehityksen turvaamiseksi niin Suomessa kuin globaalisti. Vesitehokkuuden ja -turvallisuuden kannalta digitalisaatio on suuri mahdollisuus.

Vesivarojen hyvä hallinta on osa ratkaisua lähes kaikissa maailman isoissa ongelmissa, kuten luonnonvarojen ylikulutuksessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Veden elinkaaren hallinta edellyttää selkeitä tavoitteita, ajantasaista tietoa, suunnittelua ja johtamista. Digitaalisilla menetelmillä voidaan lisätä vesivarojen hallinnan sekä tuotanto- ja palvelukonseptien tehokkuutta.

– Digitaaliset ratkaisut, datan analysointi ja keinoäly luovat mahdollisuudet tarkemmalle, ajantasaisemmalle ja analyyttisemmalle tiedolle päätöksentekoa varten. Parempi tieto luo perustan myös kohdennetuille poliittisille ja taloudellisille toimille, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Tieto – palveluiden mahdollistaja

Digitaalisten ratkaisujen edellyttämä data on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen tärkeimmistä raaka-aineista. YK:n lanseeraama käsite datavallankumous kuvaa hyvin tiedon merkitystä keskeisenä tuotannontekijänä. Reaaliaikainen tieto ja data ovat uutta maailmanvaluuttaa, joiden arvo on nousussa.

Vesipalveluiden digitalisaatio ja teknologian kehitys vaativat perinteisten toimintatapojen ja ajatusten rinnalle myös uudenlaista innovatiivista lähestymistapaa. Tutkimus- ja toimialarajat ylittävä vuoropuhelu heijastuu ennen kaikkea uusien palvelukonseptien luomisessa.

– Jotta digitalisaatio vesialalla ja vesipalveluissa saadaan aikaiseksi, tarvitaan myös alan ulkopuolelta raikkaita ajatuksia ja uutta osaamista. Pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa korostuvat avoimen tiedon saatavuus sekä tietojärjestelmien yhteensopivuus digitaalisten vesipalveluiden mahdollistajana, johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Kohti kirkkaampaa vesitilannekuvaa

Vesiturvallisuutta koetteleva yllättävä tilanne voi ilmaantua koska tahansa. Tulvien ja kuivuuden ennustetaan lisääntyvän muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Vesiturvallisuuden kannalta yhteisen tilannekuvan merkitys korostuu tulevaisuudessa.

– Valtiollisten ja kunnallisten toimijoiden sekä elinkeinoelämän verkostoitumisen tavoitteena on toimintakyvyn säilyttäminen kaikissa tilanteissa, esimerkiksi suuren tulvan sattuessa. Digitalisaation mahdollistama reaaliaikainen tilannekuva ja eri toimialojen sektorirajat ylittävä yhteistyö luo vankan pohjan toiminnalle myös mahdollisessa poikkeustilanteessa, Rekolainen ja Verta pohtivat.

Myös vesihuollossa digitaalisilla ratkaisuilla voidaan parantaa tilannekuvaa, kuten veden kulutuksen seurantaa ja hallintaa. Näin esimerkiksi tieto vettä tuhlaavasta verkoston vuodosta voidaan havaita nopeammin. Ajantasaisen tiedon avulla voidaan vähentää vesijohtoverkostosta hukkaan valuvan veden määrää kymmenillä prosenteilla.

Digitalisaatio – vesiliiketoiminnan uusi mahdollisuus

Suomella on potentiaalia nousta vesialan merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi veteen liittyvien palvelujen tuottajana. Suomella on visio, jossa digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tuottaa kokonaispalveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Ratkaisujen tulee olla myös monistettavia ja muuntautuvia.

– Digitalisaatio on avaintekijä liiketoiminnan kansainvälistymiseen, mutta ei suinkaan ainoa asia, joka pitää huomioida. Tarvitsemme myös yritysten välistä yhteistyötä, hyviä verkostoja maailmalla ja joustavia rahoitusratkaisuja, Rekolainen painottaa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä
    KEMIAN HYVÄKSI -palkinto yliopisto-opettaja, FT Kjell Knapakselle
    Vesi on Suomessa liian halpaa, sanoo ministeriö: maksuihin voi tulla isojakin korotuksia
    Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia

Post navigation

Edellinen

Lauri Leskinen Econet Groupin toimitusjohtajaksi, Matti Leppäniemi päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi

Seuraava

Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttely toukokuussa Jyväskylässä

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS