Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Teollisuuden jätevesistä kehitetään kiertotaloustuotteita

11.05.2021 Jarkko Narvanne

Teollisuuden jätevesiä koskeva sääntely tiukentuu, ja luontoon palautuvan veden sisältämien ravinteiden raja-arvot kiristyvät vesistöjen laadun turvaamiseksi. Tämä lisää tarvetta entistä tarkemmille puhdistustekniikoille. Samalla jätevesissä piilee merkittävä raaka-ainepotentiaali.

VTT:n koordinoimassa TYPKI-hankkeessa edistetään ravinteiden talteenottoa ja jalostamista teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi.

Teollisuuden jätevesien puhdistuksessa syntyy sivuvirtoja, jotka sisältävät muun muassa typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä. Suurina määrinä luontoon päätyessään nämä ravinteet aiheuttaisivat merkittäviä haittoja, mutta talteen otettuina niistä saadaan arvokkaita komponentteja uusiin kiertotaloustuotteisiin. Samalla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja lisätä esimerkiksi typpi- ja fosforipohjaisten teollisuuskemikaalien ja lannoitetuotteiden omavaraisuutta Euroopassa.

TYPKI-hankkeessa kehitetään uusia teknistaloudellisesti järkeviä ja pilotointivalmiita ratkaisuja jätevesien puhdistukseen ja ravinteiden talteenottoon. Puhdistus- ja erotusteknologia kattaa erilaisia menetelmiä esikäsittelystä kalvosuodatukseen tai haihdutukseen. Kun menetelmiä yhdistetään fiksusti, jätevesistä voidaan erottaa arvokkaita ravinnekomponentteja jalostettavaksi jatkokäyttöön.

Ravinteista uusia kiertotaloustuotteita – fokus teollisuuskemikaaleissa

Kiertotaloustuotteita ohjaavaa lainsäädäntö on muuttumassa, mikä helpottaa jätevesien ja sivuvirtojen tuotteistamista. Jätevirroista erotettavia komponentteja on kohdeltu jäteperäisinä aineina, mutta nyt ne nähdään arvokkaina raaka-aineina. Tämä on tärkeää, jotta kiertotaloustuotteet voivat kilpailla neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kanssa.

TYPKI-hankkeessa kehitetään teollisuuden sivuvirroista uusia ravinneinnovaatioita ja kiertotaloustuotteita. Ensimmäisenä hyödynnettäisiin sivuvirtoja kaivossektorilta ja sitten muilta teollisuusaloilta, kuten kemian- ja metsäteollisuudesta.

– Uusissa kiertotaloustuotteissa keskitymme erityisesti rakennusteollisuudessa hyödynnettävien kemikaalien lisäaineisiin. Pyrimme aikaisempaa parempaan koostumukseen ja puhtaisiin tuotevirtoihin, joista on poistettu esimerkiksi hyötykäyttöä haittaavat aineet ja ylimääräinen vesi. Tavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan asiakkaiden tarpeita, kertoo projektipäällikkö Hanna Kyllönen VTT:ltä.

– Meillä Tapojärvellä metallien kiertotalous on ollut toiminnan keskiössä jo parikymmentä vuotta. TYPKI-hanke on tärkeää jatkumaa tälle pioneerityölle. Nyt tartutaan mahdollisuuteen saada muun muassa kaivosalan typpi hyötykäyttöön, toteaa Tapojärven tytäryhtiön Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa.

Kokonaisratkaisuja koko ravinnearvoketjulle

TYPKI-hankkeen konsortiossa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä jätevesien tuottajista puhdistus- ja erotusteknologioiden asiantuntijoihin, kierrätystuotteiden valmistajiin ja käyttäjiin. Näin muodostuu vahva ekosysteemi kierrätysravinteiden ympärille. Osaamista täydentää kansainvälinen yhteistyö.

– Tavoitteenamme on rakentaa paras mahdollinen konsortio kehittämään uusien kiertotaloustuotteiden konsepteja ja selvittämään Suomen innovaatiopotentiaalia ja tarjoamaa näissä teemoissa. Näin voimme yhdessä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Kierrätysravinteisiin liittyen on käynnissä varmasti muitakin aktiviteetteja ja toivoisinkin, että teemasta kiinnostuneet ottavat yhteyttä meihin, Kyllönen kannustaa.

Business Finlandin osarahoittaman kaksivuotisen julkisen TYPKI – Typen kierto -yhteistyöhankkeen (Resource-wise nutrient recovery from industrial wastewaters) kokonaisbudjetti on 1,03 milj. euroa. Hanketta koordinoi VTT ja konsortiossa ovat mukana Oulun yliopisto, Tapojärvi, Aquaminerals, BioSO4, Brightplus, Teollisuuden Vesi, Agnico Eagle, Gasum, Hannukainen Mining, Valmet ja Yara.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Kansallinen vesihuoltouudistusohjelma julkaistu

Seuraava

Kasviplanktonin kevätkukinta huipussaan Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaalla

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS