Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kemiralta kaksi suolanpoiston pilottilaitosta

11.09.2011 Jarkko Narvanne

”Suolanpoistolla on suuret, kasvavat markkinat ympäri maailman vesipulan vaikutusten tuntuessa yhä enenevissä määrin”, Kemira Intian toimitusjohtaja Sudip Sarkar toteaa. ”Suolanpoisto ja käänteisosmoosi ovat ratkaisevassa asemassa vedenpuutteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.”

Kalvojen eli membraanien käyttöiän pidentäminen on merkittävä asia suolanpoistolaitoksissa. Vaikka yksittäiset membraanit eivät enää ole kovin kalliita, laitokset voivat olla varsin suuria ja membraaneja voi olla tuhansia. Niiden puhdistus tai vaihtaminen on kallista ja aikaavievää.

Tavoitteenamme on täydellinen suolanpoistotuotteiden valikoima, jonka ansiosta pystymme vastaamaan asiakkaiden esittämiin haasteisiin

”Tavoitteenamme on täydellinen suolanpoistotuotteiden valikoima, jonka ansiosta pystymme vastaamaan asiakkaiden esittämiin haasteisiin”, kertoo Center of Water Efficiency Excellence (SWEET) -vesitutkimuskeskuksen suolanpoistohankkeen projektipäällikkö Jussi Salonen.

”Haluamme auttaa asiakkaita käyttämään suolanpoistolaitoksiaan tehokkaammin ja kannattavammin.”

Uudet pilottilaitokset Intiassa ja Suomessa

Kemira on vastikään rakentanut kaksi uutta pilottilaitosta: ensimmäinen valmistui Intian Hyderabadiin (kuvassa yllä) ja toinen Espooseen. ”Kehitämme tuotteita ja testaamme niitä pilottilaitoksissa, koska jokaisessa suolanpoistolaitoksessa voi olla ainutlaatuinen laitteisto”, Sarkar sanoo. ”Meidän on varmistuttava kemikaaliemme sopivuudesta kaikissa tapauksissa.”

Intian suolanpoistolaitoksessa esisuodatus voi tapahtua hiekkatai mikronisuodattimella ja ottovettä voidaan muunnella siten, että se vastaa asiakkaan suolanpoistolaitokseen tulevaa vettä. Vesilähde simuloidaan tarkasti, ja siten Kemira voi löytää parhaan mahdollisen ratkaisun tietyn asiakkaan laitokseen.

”Pilottilaitoksen avulla Kemira voi esitellä osaamistaan. Tämä antaa mahdollisuuden vakuuttaa asiakkaat kovilla faktoilla”, toteaa Sarkar. ”Asiakkaat vierailevat jo laitoksella ja kutsuja on esitetty runsaasti.”

Espoon laitoksen keskiössä tutkimus- ja kehitystyö

SWEET-projektin tueksi Kemira rakensi suolanpoistolaitoksen myös Espooseen. Se on hyvin samankaltainen kuin Hyderabadin laitos, mutta keskiössä on tutkimus- ja kehitystyö.

”Testaamme kemialliset ominaisuudet laboratoriossa ja sen jälkeen pilottilaitoksessa, missä olosuhteita voidaan muuttaa ja varmistua siitä, että kemikaalit toimivat myös vähemmän kontrolloidussa tilanteessa”, selittää pilottilaitoksen vanhempi tutkija, tohtori Mehrdad Hesampour.

”Tavalliseen suolanpoistolaitoksissa suoritettavaan pilotointiin verrattuna teemme paljon enemmän mittauksia”, Hesampour jatkaa. ”Näin saamme tarkkaa tietoa siitä, miten kemikaalimme vaikuttavat membraaneihin. Tarkkailu- ja seurantajärjestelmä toimii myös kauko-ohjauksella, joten pilotit voivat olla toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa.

”Tällä hetkellä molempia laitoksia käytetään tutkimus- ja kehitystyöhön”, Salonen sanoo. ”Kun asiakastapausten määrä lisääntyy, Intian laitoksen painopiste siirtyy asiakaspalveluun. Käytämme toki tulevaisuudessa myös Espoon laitosta asiakastestaukseen.”

Teksti: Randel Wells, kuva: ARTEKI / Shutterstock.com

www.kemira.com

Kemira rakensi pilottilaitoksen Intian Hyderabadiin

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Yhteistyö Planin kanssa sujuu

Seuraava

KemiCond kiinnostaa

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS