Pohjoismaiden ympäristöstä löytyy lukuisia uusia palonestoaineita

Pohjoismaiden ympäristöstä on löydetty laajalti uusia palonestoaineita mm. kaloista, vesistöjen sedimenteistä ja jäteveden puhdistamojen lietteistä. Löydettyjen aineiden merkitystä ympäristölle ei voida arvioida luotettavasti, koska niiden myrkyllisyyttä ei vielä tunneta. Uusien palonestoaineiden kulkeutumista ympäristöön on selvitetty laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa.

Markkinoille on tullut uusia palonestoaineita, koska osa aiemmin markkinoilla olleista palonestoaineista on todettu ympäristölle vaaralliseksi ja niiden käyttöä on rajoitettu tai käyttö on kielletty kokonaan. Myrkyllisyyden lisäksi palonestoaineiden ongelmana on hidas hajoaminen, kertyminen eliöihin ja kulkeutuminen kauas päästölähteeltä. Palonestoaineita käytetään vähentämään syttymis- ja paloherkkyyttä monenlaisissa materiaaleissa kuten muoveissa, kumeissa, eristysmateriaaleissa, tekstiileissä ja matoissa.

Kartoituksessa analysoitiin kaikkiaan 16 ns. uutta bromia sisältävää ja yhtä klooria sisältävää palonestoainetta yhteensä 64 näytteestä kaikista viidestä pohjoismaasta ja Färsaarilta. Useimpia näistä aineista ei ole aiemmin tutkittu Suomessa ja hyvin vähän muissa pohjoismaissa. Kaikista tutkituista kohdetyypeistä eli ilmasta, sedimentistä, jätevesilietteestä sekä eliöistä löytyi kaikkia tutkittuja aineita. Joitakin aineita löytyi esimerkiksi jokaisesta lietenäytteestä, mikä osoittaa aineiden laajalle levinnyttä käyttöä. Toisaalta aineryhmillä oli myös alueellisia eroja, joka voi viitata erilaisiin käyttökohteisiin eri maissa ja alueilla.

Vertailun vuoksi kartoitukseen sisällytettiin myös lainsäädännöllä käyttörajoitettu aineryhmä, polybromatut difenyylieetterit (PBDE-yhdisteet). Tutkimuksessa havaittiin, että joidenkin uusien aineiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin PBDE-yhdisteiden. Kartoituksen perusteella ei ole tarkoitus arvioida uudempien, korvaavien aineiden ympäristöriskejä, vaan luoda yleiskatsaus aineiden esiintymiseen ympäristössä. Riskien arvioimiseksi tarvitaan tarkennettua tietoa aineiden päästölähteistä, käyttäytymisestä ympäristössä ja erityisesti aineiden vaikutuksista eliöille.

Uusia kemikaaleja on kartoitettu viimeisen kymmenen vuoden ajan Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Tutkimuksia koordinoi työryhmä, jossa on jäsen kaikista pohjoismaista. Tämänkertaisen raportin on laatinut Norjan ilmatieteen laitos NILU ja ruotsalainen tutkimuslaitos IVL.

Lisätietoja

Erikoistutkija Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet,
puh. 0400 148 604,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaisu: Brominated Flame Retardants (BFR) in the Nordic Environment