Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Rajavesistöille suomalais-venäläinen riskienhallintaohjelma

24.04.2014 Jarkko Narvanne

Suomen ja Venäjän rajavesistöille valmistellaan yhteistä riskienhallintaohjelmaa tulva- ja kuivuuskausien varalta. Maat pitivät yhteisen tulvaseminaarin Imatralla 15.4.2014. Komission asiantuntijatyöryhmät kokoontuivat samassa yhteydessä 14.–16.4.2014.

Rajavesistöyhteistyötä Suomen ja Venäjän kesken on harjoitettu jo viisikymmentä vuotta. Maiden välinen rajavesistösopimus allekirjoitettiin 24.4.1964. Tärkeimpänä yhteistyöelimenä on yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio, joka kokoontuu vuosittain. Komission alaisuudessa toimivat vesivarojen kokonaiskäytön työryhmä ja vesiensuojelutyöryhmä, jotka nyt kokoontuvat Imatralla.

Rajavesistöyhteistyö on kestänyt erilaiset suhdanteet ja kummankin valtion kohdalle tulleet suuret muutokset. Yhteistyö maiden välillä on hyvin käytännönläheistä. Vuosien varrella maat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja vesistöjen tasapuoliseen käyttöön, suojeluun ja kalakantojen hoitoon. Esimerkkinä työn tuloksista on tulva- ja kuivuustilanteista aiheutuvien haittojen ja vahinkojen vähentäminen molemmissa maissa Saimaan ja Vuoksen yhteisen juoksutussäännön avulla.

Molemmissa maissa yhteistyö nähdään kansainvälisestikin erinomaisena esimerkkinä yhteisestä rajavesistöjen hoidosta. Sopimuksen täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia on hyödynnetty kansainvälisen vesioikeuden laatimisessa kuten myös mallina muidenkin maiden kahdenvälisen rajavesistöyhteistyön suunnittelussa. Yhteistyössä ovat mukana hallinnon edustajien ja erityisalojen asiantuntijoiden lisäksi myös sidosryhmät ja toiminnanharjoittajat.

Yhteisiä rajavesistöjä mailla on 19, joista merkittävimmät ovat Vuoksen ja Paatsjoen vesistöt. Yhteistyö kattaa vesitalouden kaikki alat: vesivoiman, vesistön säännöstelyn, rakentamisen, vesiensuojelun, vesiliikenteen ja kalatalouden. Viime vuosina työtä on suunnattu tulva- ja kuivuusriskien hallintaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksien arviointiin sekä vesienhoitoon. Vaelluskalakantojen palauttamiseksi rajavesistöihin on meneillään useita yhteisiä yhteistyöhankkeita.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Helsingin talousvesi hyvälaatuista

Seuraava

Asukaskysely Lappeenrannan jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS