Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Yhdyskuntajätevesien haitallisia aineita tutkittiin

03.06.2014 Jarkko Narvanne

Lajissaan laajin Suomessa koskaan toteutettu hanke selvitti 26 haitallisen aineen tai aineryhmän esiintymistä suomalaisissa jätevesissä. Haitta-aineiden pitoisuudet vähenivät valtaosin tehokkaasti puhdistuksessa.

Vesilaitosyhdistys koordinoi laajan selvityksen, jossa analysoitiin yhdyskuntien puhdistamoille tulevien ja puhdistamoilta lähtevien jätevesien haitta-ainepitoisuuksia. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdistivat yhteensä noin 3,25 miljoonan suomalaisen jätevedet. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista.

Lähtevän veden pitoisuuksia verrattiin vesistöpitoisuuksille asetettuihin ympäristönlaatunormeihin, jotka eivät kuitenkaan suoraan ole sovellettavissa käsitellylle jätevedelle. Useimmiten pitoisuudet lähtevässä vedessä ovat ympäristönlaatunormia alemmat. Joissakin näytteissä lähtevän veden pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin, mutta ylitykset olivat pääosin vähäisiä.

Jätevesiin tulee haitallisia aineita kotitalouksien käyttämistä tuotteista, yhdyskunnan palveluista, teollisuudesta sekä sadevesien mukana. Selvitys auttaa ymmärtämään yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden roolia aineiden kierrossa.  Aineiden pitoisuuksia tarkasteltiin puhdistamoiden kokoluokan ja maantieteellisen jakauman perusteella.  Usein haitalliset aineet ovat peräisin kotitalouksista.  Esimerkiksi nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet tulevassa jätevedessä olivat samalla tasolla kaiken kokoisissa puhdistamoissa ja pääosin myös eri puolella maata, sillä tekstiilit ovat niiden merkittävä päästölähde.

Hankkeessa konsulttina toiminut Niina Vieno Envieno ky:stä kertoo, että kemikaloitunut elämäntapamme näkyy jätevesissä. Pysyviä haitallisia aineita löytyy edelleen elinympäristöstämme ja siis myös jätevesistä, vaikka niiden käyttö on nykyisin kielletty. Käyttörajoitukset ja –kiellot ovat kuitenkin joidenkin aineiden osalta purreet. Esimerkiksi kiellettyä kasvinsuojeluaine endosulfaania löytyi vielä muutama vuosi sitten jätevesistämme, mutta nyt tehdyissä mittauksissa kaikki arvot olivat alle määritysrajan. Haitta-aineiden pitoisuudet vähenivät lisäksi yleensä tehokkaasti puhdistuksessa. Esimerkiksi elohopean, kadmiumin ja lyijyn poistumat olivat pääsääntöisesti 80 – 90 %. Kaikkiin haitallisiin aineisiin puhdistusprosessi ei kuitenkaan tehoa, esimerkiksi nikkeli ja PFOS eivät saatujen tulosten mukaan poistu puhdistusprosessissa.

Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä toteaa, että jatkossa on tärkeää verrata hankkeen tuloksia vesistöistä tehtyihin selvityksiin ja tunnistaa aineiden erilaiset reitit. Yhdyskuntien puhdistamoille tulevasta kuormituksesta tulisi selvittää tärkeimmät päästölähteet ja tarvittaessa rajoittaa aineiden pääsyä viemäriverkostoon esimerkiksi joitakin käyttökohteita koskevilla määräyksillä. Myös kotitalouksien roolista haitallisten aineiden lähteinä tulisi tuottaa nykyistä enemmän tietoa sekä neuvontaa vaihtoehdoista, millä tuottajat ja kuluttaja voivat osaltaan vaikuttaa haitallisia aineita sisältävien tuotteiden kulutukseen ja päästöihin.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Vantaanjoen kalakuoleman syytä selvitetään

Seuraava

Hanavesi on suosituin ruokajuoma

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS