Suomalais-venäläinen rajavesistösopimus 50 vuotta
Suomen ja Venäjän välinen rajavesistökomissio pitää tänään vuosikokoustaan Pietarissa. Rajavesistöyhteistyö Suomen ja Venäjän kesken täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta.
Maiden välinen rajavesistösopimus allekirjoitettiin 24.4.1964. Yhteistyö kattaa maiden yhteiset 19 rajavesistöä ja kaikki vesitalouden alat vesivoimasta vesiensuojeluun ja kalatalouteen. Yhteistyöelimenä toimii yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio, joka kokoontuu vuosittain.
Yhteistyö maiden välillä on hyvin käytännönläheistä. Tämänkertaisen kokouksen aiheina ovat muun muassa Saimaan poikkeusjuoksutukset, Lappeenrannan jätevesien käsittely- ja purkupaikkavaihtoehdot, Vuokselle laadittava yhteinen riskienhallintaohjelma tulva- ja kuivuustilanteiden varalta sekä kalojen vaellusmahdollisuuksien turvaaminen rajavesistöissä. Yhteistyössä ovat mukana hallinnon edustajien ja erityisalojen asiantuntijoiden lisäksi myös sidosryhmät ja toiminnanharjoittajat.
Rajavesistöyhteistyö on kehittynyt monin tavoin vuosikymmenten mittaan. Erityisesti tekniikan kehittyminen on mahdollistanut voimakkaan kehityksen niin vesiensuojelussa, vesistöjen havainnoinnissa ja tiedonsiirrossa, veden laadun ja määrän ennustamisessa sekä poikkeuksellisista vesitilanteista varoittamisessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesioloihin ovat osapuolten yhteinen huoli, ja kokouksessa käsitelläänkin uusimpia tutkimuksia vesiolojen muutoksista ja mahdollisuuksia niihin sopeutumiseksi.
Suomalais-venäläistä rajavesistöyhteistyötä kohtaan tunnetaan mielenkiintoa eri puolilla maapalloa. Suomen edustajia on kutsuttu useasti esittelemään yhteistyön tuloksia esimerkkinä hyvin toimivasta yhteistyöstä. Erityisesti maiden kesken sovittu Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö on kiinnostanut monissa maissa. Yhteistyöstä saatuja kokemuksia on hyödynnetty kansainvälisen vesioikeuden laatimisessa ja mallina muiden maiden kahden tai monen maan välisen rajavesistöyhteistyön suunnittelussa.
