Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Risteilymatkustajat tyrmäävät jätevesien pumppaamisen Itämereen

10.5.2015 by Jarkko Narvanne

Peräti 95 prosenttia WWF:n kyselyyn vastanneista matkustajista vastustaa kansainvälisten risteilyalusten jätevesien pumppaamista Itämereen.

”Itämerellä risteilee vuosittain liki neljä miljoonaa turistia, jotka tuottavat päivittäin noin 170 litraa jätevettä henkilöä kohden. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin. Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, että se tekee melkoisen määrän kuonaa”, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas sanoo.

”Mikään ei pakota kansainvälisiä risteilijöitä toimimaan näin vastuuttomasti, vaikka se onkin vielä laillisesti mahdollista. Helsingissä, kuten useissa muissakin Itämeren pääsatamissa, on mahdollista jättää jätevedet satamien vastaanottopisteisiin”, Kuningas sanoo.

WWF päätti selvittää matkustajien suhtautumista asiaan ja teki sunnuntaina kyselyn Celebrity Silhouette -laivan mukana Helsinkiin saapuneille turisteille. Kyselyyn vastasi lähes 200 matkustajaa. Ainoastaan 25 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi risteily-yritysten pumppaavan jätevesiä mereen.

”Yritimme selvittää, kuinka Celebrity Silhouettella menetellään, mutta tiedusteluumme ei vastattu. Sen sijaan matkustajien mukaan heille oli kerrottu risteilyalusten käytännöistä ennen Helsinkiin saapumista, mikä on tietenkin hyvä. Aihe on ollut perinteisesti monelle risteily-yritykselle arka”, Kuningas sanoo.

Saatuaan tietää ongelmasta enemmistö matkustajista, 95 prosenttia, ei hyväksynyt jätevesien pumppaamista Itämereen. Peräti 93 prosenttia sanoi valitsevansa jatkossa mieluummin risteilijän, joka jättää jätevedet satamaan.

”Matkustajien velvollisuus on valita vastuullinen yhtiö, jos sellainen mahdollisuus on”, meksikolaiset Gina Hamui ja Aria Calderón sanovat.

Suomi ja lukuisat muut Itämeren rantavaltiot ovat jo vuosikausia yrittäneet saada jätevesien laskemisen pysäyttävää kieltoa voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta. Kiellon täytäntöönpano on kuitenkin lykkääntynyt poliittisen umpikujan ja risteilyalan kattojärjestön vastustuksen takia.

”Toivottavasti kyselymme tulokset toimivat herätyksenä risteily-yrityksille. On selvää, etteivät matkustajat halua osallistua herkän meren saastuttamiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa jätevesien pumppaaminen mereen. Samalla vastuullisempien toimijoiden olisi mahdollista tehdä pesäero kilpailijoihinsa”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Kansainväliset yritykset voisivat ottaa esimerkkiä paikallisilta. Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt lopettivat jätevesien pumppaamisen mereen.

”Tallink Silja noudattaa nollatoleranssia jätevesien mereen pumppaamisen suhteen. Tämä on ollut linjamme jo kymmeniä vuosia. Haluamme huolehtia Itämerestä, onhan se yhteinen elinympäristömme ja työpaikkamme”, sanoo Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults.

”Paikallisten yhtiöiden on ollut ehkä helpompi ymmärtää, että risteilytoiminta hyötyisi puhtaammasta merestä. Terveen meren on myös arvioitu voivan tarjota jopa vajaa miljoona työpaikkaa Itämeren alueelle, ja suurimmat kasvunäkymät ovat juuri matkailualalla”, Sampsa Vilhunen sanoo.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Luonnontilaisten järvien vedenpinnat korkealla Kainuussa

Seuraava

Tulvavaroitus Iijoen vesistöalueelle

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS