Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

08.01.2018 Jarkko Narvanne

Pohjanmaan vesistöissä varaudutaan hyydetulvien syntymiseen sään vähitellen kylmetessä. Ähtävänjoella pahimpien hyydekohteiden läheisyyteen on asennettu ns. hyydeköydet, joilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista.

Ähtävänjoella esiintyy hyydetulvia lähes vuosittain koskipaikoilla Evijärven alapuolella Ähtävän, Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä. Hyydepatojen riski on suurin kovilla pakkasilla, kun joen virtaama on suuri eikä jääkansi ole vielä muodostunut.

Ähtävänjoen vesistön yläosalla sijaitsevan Lappajärven pinta on noin 15 cm tavanomaista korkeammalla ja juoksutus on toistaiseksi 18 m3/s. Lappajärven juoksutuksia Ähtävänjokeen tullaan pienentämään, jos hyydetulvariski kasvaa. Lappajärven säännöstelyä koskevien lupamääräysten mukaisesti Ähtävänjoen jäätymisvaiheessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus saa tarvittaessa lyhytaikaisesti pienentää virtaamia viidellä kuutiolla hyytämisen vähentämiseksi. Kun pysyvä jääkansi on syntynyt, juoksutuksia jälleen lisätään.

Ennakkotoimenpiteistä huolimatta syntyviä hyydepatoja voidaan joutua torjumaan myös kaivinkoneilla ja räjäytyksillä. Torjuntatoimenpiteillä pyritään estämään veden nouseminen pihoille ja kellareihin. Ähtävänjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja hyyteen torjunnassa huomioidaan työturvallisuuden ja ympäristöolosuhteiden lisäksi luonnonsuojelulliset näkökohdat ja jokihelmisimpukoiden esiintymisalueet.

Jotta hyyteen torjuntaa voitaisiin vähentää, ELY-keskus selvittää, miten pahiten hyyteestä kärsiviä kiinteistöjä voitaisiin suojata muilla keinoin.

Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut mm. Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025

Post navigation

Edellinen

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

Seuraava

Kissakosken luonnonmukainen kalatie toimii erinomaisesti

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS