Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Happamien sulfaattimaiden huuhtoumat uhkaavat edelleen vesistöjä, torjuntaan uusia keinoja

30.01.2018 Jarkko Narvanne

Happamilta sulfaattimailta huuhtoutuva happamuus ja metallit aiheuttavat ongelmia sekä maaperälle että vesistöille.  Haittoja torjutaan vuonna 2011 hyväksytyn strategian mukaisesti. Tuoreessa väliraportissa arvioitiin, kuinka hyvin strategia on tähän mennessä saavuttanut tavoitteensa sekä ehdotetaan jatkotoimenpiteitä.

Strategia pyrkii siihen, että myös happamilla sulfaattimailla sijaitsevissa vesistöissä saavutettaisiin hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Tavoite ei ole vielä toteutunut.

Suomessa on Euroopan suurimmat happamien sulfaattimaiden alueet. Kuormitus ja metallien liukeneminen on lisääntynyt maankuivatuksen, rakentamisen ja ruoppausten seurauksena. Haittoja aiheutuu erityisesti kaloille ja muille vesieliöille.

Strategian julkaisun jälkeen happamuushaittoja on torjuttu monella tavalla. Maiden kartoitus sekä useat tutkimus- ja selvityshankkeet ovat lisänneet tietoisuutta happamista sulfaattimaista. Vaikka kartoitus on edennyt, edelleen on kartoittamatta laajoja alueita esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tällä hetkellä kartoittamatta on noin neljäsosa mahdollisista ongelma-alueista.

Strategia on otettu huomioon valtakunnallisissa ja alueellisissa ohjelmissa sekä tukijärjestelmissä. Maaseudun kehittämisohjelma sisältää monia toimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään happamuushaittoja. Näitä ovat esimerkiksi säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys ja ympäristönhoitonurmet. Myös neuvontaa maatiloille on lisätty. Suurten ojitushankkeiden haittoja pystytään myös entistä paremmin ehkäisemään ennalta, koska niistä on tehtävä etukäteen ilmoitus ELY-keskuksille.

Raportti suosittelee kehittämään nykyistä vaikuttavampia ja riskiperusteisempia ohjauskeinoja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. On myös tärkeää panostaa uusien menetelmien tutkimukseen sekä sellaisten hankkeiden suunnitteluun, jotka aiheuttavat maakerrosten hapettumista ongelma-alueilla. Väliarviointi laadittiin ministeriöiden, ELY-keskusten ja muiden toimijoiden laajassa yhteistyössä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Puusepänverstaasta kansainväliseksi pörssiyhtiöksi: Uponor täyttää 100 vuotta

Seuraava

GTK:n Lähde-palvelu tarjoaa tutkimustietoa Suomen pohjavesialueista

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS