Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pohjoisten virtavesien pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta tutkittiin

15.01.2018 Jarkko Narvanne

Väitöstyössä tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjaeläinyhteisöihin keskeisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä. Tiedon kerääminen nyt on tärkeää, koska pohjoiset alueet ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille ja esimerkiksi etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisissa ekosysteemeissä on jo havaittu.

Pohjaeläimet ovat tärkeä osa virtavesien toimintaa. Ne ovat osa virtavesien ravintoketjua ja niillä on tärkeä rooli virtavesien perustuotannossa sekä ravinteidenkierrossa. Siten pohjaeläinyhteisöjen synnyn ja toiminnan taustalla vaikuttavien ympäristötekijöiden tunnistamisella ja suojelulla on kauaskantoisia vaikutuksia koko virtavesiekosysteemien hyvinvointiin. Pohjaeläimet ovat myös yksi tärkeimmistä vesistöjen biomonitoroinnissa käytetyistä eliöryhmistä, mutta niiden toiminnalliseen rakenteeseen pohjautuvaa tietoa on pohjoisista, luonnontilaisista virtavesistä ollut aiemmin verraten vähän saatavilla. Tiedon kerääminen nyt onkin ollut merkityksellistä, sillä pohjoiset alueet ovat erityisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille ja esimerkiksi etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksia on pohjoisissa ekosysteemeissä jo havaittu.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjaeläinyhteisöjen taksonomiseen ja erityisesti toiminnalliseen rakenteeseen keskeisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, miten pohjaeläinyhteisöjen taksonomisten ja toiminnallisten rakenteiden taustalla voivat vaikuttaa erilaiset ympäristössä toimivat prosessit. Ympäristön spatiaaliset ja lajien leviämiseen liittyvät tekijät näyttäisivät vaikuttavan voimakkaammin taksonomisesti luokiteltujen yhteisöjen vaihteluun, kun taas toiminnallisesti luokitellut yhteisöt vaikuttaisivat rakentuneen enemmän paikallisten ympäristöolosuhteiden mukaisesti. Kokonaisuudessaan pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus näyttäisi kuitenkin rakentuneen vaihtelevien ympäristöolosuhteiden ohjaamana.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten sekä taksonomisesti että toiminnallisesti luokiteltujen yhteisöjen käyttäminen rinnakkain yhteisöekologisissa tutkimuksissa voi auttaa selventämään yhteisöjen synnyn taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tuloksilla on merkitystä virtavesiyhteisöjen suojelun kannalta, sillä yhteisöjen monimuotoisuuden taustalla vaikuttavien ympäristötekijöiden tunnistaminen auttaa suojelemaan yhteisöjen kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tuloksien mukaan mahdolliset suojelutoimenpiteet tulisi virtavesissä kohdistaa kattamaan ympäristöolosuhteita laajasti, jotta ympäristön mukaan vaihtelevat yhteisöt tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla katetuiksi.

Väitöstutkimus on tehty Suomen ympäristökeskuksessa Oulussa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Kissakosken luonnonmukainen kalatie toimii erinomaisesti

Seuraava

Haitallisia aineita löytyi hule- ja jätevesistä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS