Puhdas juoma- ja talousvesi sekä toimiva viemäröinti ovat itsestäänselvyyksiä. Niiden taustalla on kuitenkin useiden eri ammattilaisten työtä, jossa on huomioitu niin ympäristö kuin maanomistajien ja alueen toimijoiden toiveet.
Paikkatieto on yhä keskeisempi osa suunnittelua sekä tiedon hallintaa. Esimerkiksi vesihuoltoverkostojen suunnittelussa paikkatiedon hyödyntämisen myötä tarkentuvat suunnitelmat huomioivat luonnonsuojelukohteet, tehostavat suunnittelutyötä, säästävät hankkeiden kustannuksia sekä auttavat hallinnoimaan tietoa putkilinjoista pitkälle tulevaisuuteen.
Kartta-analyysien ohella maastokäynnit ovat oleellinen osa suunnittelijan työtä, esimerkiksi siirtolinjojen suunnittelussa, sillä paikan päältä maastosta kerättävän tiedon merkitystä ei voi korvata. Uudenlaiset, paikkatietoon pohjaavat työskentelytavat ovat ylivoimaisia aiempaan verrattuna.
”Siinä missä ennen printattiin paperisia karttoja maastokäynnille mukaan ja tehtiin niihin kynällä merkintöjä, otetaan nyt taskusta kännykkä tai tabletti. Muutamalla klikkauksella voidaan paikkatietosovelluksella useista eri lähteistä kerätä ja yhdistää yhteen karttaan tarvittavat tiedot, ja hyödyntää niitä heti suunnittelun alkuvaiheessa”, kertoo paikkatietoasiantuntija Teemu Haapala Pöyryltä.
Paikkatietojärjestelmien käyttöönotto vesilinjojen suunnittelussa on mahdollista nyt, kun järjestelmien tarkkuus on kehittynyt sadan metrin säteestä metriin. Tämä riittää hyvin esimerkiksi siirtolinjojen reittien arviointiin.
Yksi päivä maastossa vastaa kahta toimistolla
Paikkatietojärjestelmien hyödyt näkyvät esimerkiksi siirtolinjasuunnittelussa ajansäästönä. Nyt jo projektin alkuvaiheessa voidaan huomioida tekijöitä, jotka aiemmin saattoivat laittaa suunnitelmat uusiksi projektin myöhemmässä vaiheessa.
”Tiedot pohjavesialueista, museokohteista, Natura- ja luonnonsuojelualueista, kaavoituksesta ja maaperästä on voitu viedä etukäteen paikkatietosovellukseen, samoin kuin ensimmäiset luonnokset suunnitellun putkilinjan sijainnista. Tällöin ne ovat maastokäynnillä jo suunnittelijan käytettävissä ja edesauttavat suunnitteluratkaisujen teossa”, kertoo Pöyryn vesihuoltoverkostosuunnittelussa toimiva projektipäällikkö Sanna Rantanen.
Ennakoinnilla pystytään myös alentamaan rakentamiskustannuksia. Viemällä maaperätiedot paikkatietosovellukseen ja ottamalla ne yhdeksi suunnittelua ohjaavaksi näkökulmaksi putkilinjojen reitti voidaan suunnitella minimoiden kalliit kallio- ja savikko-osuudet
”Tällä hetkellä Karvialla käynnissä oleva projekti on oiva esimerkki paikkatiedon hyödyntämisestä vesihuoltoverkostosuunnittelussa. Alueella on paljon museoviraston kohteita, pohjavesialueita, kansallispuistoja ja Natura-alueita, jotka ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Lakeuden Vedelle tehdyssä siirtolinjan suunnittelutyössä on ympäristö ja luontoarvot pyritty huomioimaan myös käyttämällä mahdollisuuksien mukaan kaivamattomia rakennusmenetelmiä. Kaivamattomien menetelmien avulla voidaan saavuttaa lisäksi kustannushyötyjä”, kymmenen vuotta Pöyryllä työskennellyt Rantanen kuvailee.
Tiedon hallinta vie alaa eteenpäin
Paikkatietojärjestelmät auttavat paitsi suunnittelua myös lisäävät tiedon hallintaa. Yhdessä järjestelmässä tiedot ovat ajantasaisia ja nopeasti päivitettäviä.
”Esimerkiksi joissain tapauksissa vuosikymmeniä vanhat suunnitelmat on arkistoitu paperisina, mutta välttämättä rakennusvaiheessa eteen tulleet poikkeamat eivät olekaan päätyneet kansioihin lainkaan. Putkirikon sattuessa kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on vastassa. Yksittäisessä paperissa saattaa olla tieto putken venttiilistä, mutta vain harva tietää, mistä paperia lähteä etsimään”, Teemu Haapala antaa käytännön esimerkin.
”Paikkatietojärjestelmään tallennetun tiedon avulla huoltomies sen sijaan tietää tarkalleen, mikä venttiili ei pidä. Samalla hän saa arkistoitua tiedon uudesta venttiilistä paikkatietosovellukseen tulevaa käyttöä varten”, tiivistää Haapala hyötyjä.
Mistä on kyse?
Pöyry käyttää vesihuollonsuunnittelussa paikkatietojärjestelmiä, jotka helpottavat tiedon hallintaa, nopeuttavat projektiaikatauluja ja tuovat säästöjä suunnitteluun.
Ympäristön huomioivasta, entistä tehokkaammasta suunnittelusta hyötyvät myös niin kuntalaiset kuin maanomistajatkin.
Paikkatietojärjestelmän ja -sovellusten avulla suunnittelijat saavat maastokäynneillä kerättyä ja tallennettua aiempaa enemmän tietoa mahdollisista putkilinjojen reiteistä/reittivaihtoehdoista.